Kuntaselvityksen tulosten perusteella Amnesty on laatinut suositukset suomalaisille kunnille, lääninhallituksille ja valtioneuvostolle.
Amnestyn suositukset kunnille sisältävät useita Kenelle lyönnit kuuluvat -kuntaoppaan ja eri lääninhallitusten palveluselvitysten yhteydessä esitettyjä suosituksia.

Amnestyn suositukset kunnille
1. Kuntiin on luotava poliittisesti hyväksytyt toimintaohjelmat naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön.

2. Kuntiin on saatava vastuu- tai yhdyshenkilö naisiin kohdistuvan väkivallan kysymyksissä. Yhdyshenkilöt mm. kokoaisivat ajantasaista tietoa alueella tehtävästä väkivaltatyöstä ja ylläpitäisivät seutukuntayhteistyötä.

3. Kunnissa tulee edelleen muodostaa moniammatillisia väkivallan ehkäisyyn erikoistuneita työryhmiä, jotka vastaavat kunnan alueella tehtävän työn koordinoinnista ja kehittämisestä.

4. Kuntien on kehitettävä ja otettava käyttöön selkeät, kokonaisvaltaiset palveluketjumallit väkivallan eri osapuolien auttamiseksi. Palveluketjumallit on kirjattava, jotta vaihtuvat työntekijät voivat pitää ne käytössä.

5. Kuntien tulee lisätä terveyskeskuspäivystysten valmiuksia tukea ja ohjata väkivallan uhreja ja tekijöitä. Lisäksi kuntien tulee edelleen lisätä ja kehittää muita päivystysmuotoja, kuten moniammatillisia päivystysrenkaita.

6. Kuntien on tuettava myös valtakunnallisesti toimivia järjestöjä, erityisesti jos kunnan omalla alueella ei ole paikallista naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista toimintaa.

7. Kuntien on varattava väkivaltatyöhön asianmukaiset resurssit, kuten riittävät tilat, työntekijät ja budjettivarat. Lisäksi kuntien on huolehdittava työntekijöiden ammattitaidon kehittämisestä.

8. Kuntien tulee varmistaa, että työntekijöillä on perusvalmiudet tunnistaa väkivalta ja puuttua siihen sekä kohdata ja tukea uhreja ja väkivallan tekijöitä.

9. Kuntien tulee lisätä väkivallan ehkäisytyössä kuntayhteistyötä, jolloin pienempienkin kuntien asukkaiden avunsaantimahdollisuudet paranevat.

10. Kunnissa tulee edelleen lisätä naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisevää toimintaa, kuten tiedottamista väkivallasta ja palveluista sekä esitteiden ja muun materiaalin tuottamista asukkaille ja ammattihenkilöstölle.

Amnestyn suositukset lääninhallituksille
1. Kunnalliset toimintaohjelmat väkivaltasektorilla -pilottihankkeista saadut hyvät käytännöt ja kunnalliset toimintaohjeet on saatava käyttöön ympäri Suomen.

2. Lääninhallitusten tulee lisätä alueillaan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn erikoistuneita palveluja, kuten turvakotipaikkoja ja ryhmä-, yksilö- ja muita tuki-, terapia- ja kriisipalveluja.

3. Lähisuhdeväkivaltaa täytyy käsitellä rikoksena kaikissa tapauksissa, eikä sitä tule sovitella.

4. Kuntien vastuuta ja roolia palvelujen tuottajina ja laadullisina kehittäjinä tulee edelleen vahvistaa.

5. Kaikkien Suomen läänien alueille on saatava ympäri vuorokauden toimiva sosiaalipäivystys.

Amnestyn suositukset valtioneuvostolle
1. Hallituksen on viipymättä luotava kansallinen poikkihallinnollinen toimintaohjelma naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi.

2. Päällekkäisten projektien, ohjelmien ja hankkeiden sijaan on luotava pysyvä valtiollinen elin, jonka tehtävänä on koordinoida, suunnitella ja toteuttaa eri ministeriöiden kanssa yhteistyössä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn ja seurausten hoitamiseen liittyvät toimenpiteet.

3. Hallituksen on luotava nopeasti koko maan kattava julkinen palvelujärjestelmä, joka tarjoaa tietoa ja apua naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille, väkivaltaa kokeville ja näkeville lapsille sekä väkivaltaa käyttäville miehille.

4. Väkivaltatyöhön ja väkivaltaan liittyvien asioiden käsittelyyn tarvittavaa ammatillista osaamista on kehitettävä pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti kaikilla keskeisillä hallinnon aloilla (mm. sosiaali-, terveys-, oikeus- ja opetusviranomaiset) ja tasoilla (ministeriöt, lääninhallitukset ja kunnat).

5. Lähisuhdeväkivaltaa täytyy käsitellä rikoksena kaikissa tapauksissa, eikä sitä tule sovitella.

6. Kuntia ja läänejä on kannustettava luomaan pysyviä palvelurakenteita lyhytaikaisten projektien rahoittamisen sijaan. Niitä on myös kannustettava yhteistyöhön naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy- ja hoitopalvelujen järjestämisessä.

7. On perustettava tietopankki kuntien, järjestöjen ja naisiin kohdistuvan väkivallan eri osapuolten tarpeita varten.

8. Väkivaltatyötä koskevaa tietojärjestelmää on kehitettävä ja aihealuetta koskevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa tehostettava.

9. On laadittava kokonaisvaltainen koulutussuunnitelma ihmisoikeuksista, tasa-arvosta, naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisista toimenpiteistä.

10. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön niin valtakunnan, läänien kuin kuntienkin tasolla on varattava riittävät resurssit valtion budjetissa.

-Tee kuntalaisaloite ja puutu tehokkaasti asuinkuntasi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn ongelmakohtiin.