Suomen vastustettava ihmiskauppaa tehokkaammin

28. tammikuuta 2005

Ihmiskauppa on 2000-luvun tuottoisimpia bisneksiä. "Järjestäytynyt rikollisuus tekee vuosittain kaksitoista miljardia dollaria voittoa alistamalla sadat tuhannet tytöt seksiorjiksi", kanadalainen toimittaja Victor Malarek toteaa.

"Järkyttävintä on, että hallitukset tietävät hyvin, mitä tapahtuu. Osa hallituksista ei tee mitään tilanteen muuttamiseksi, eikä yksikään hallitus tarpeeksi."

Malarek on useita merkittäviä journalistipalkintoja saanut ihmisoikeusjournalisti. Hänen uusin kirjansa Natashat – Seksibisneksen uhrit julkaistiin tammikuussa suomessa. Kirjassa on suomalaisille lukijoille suunnattu jälkipuhe.

Rikollisliigojen käsissä usein vasta teini-iässä olevista tytöistä tehdään natashoita, länsimaisten miesten tyydyttämiseen tarkoitettuja seksinukkeja. Lukuisat itäeurooppalaiset tytöt tarttuvat kotimaassaan lehti-ilmoitusten antamiin lupauksiin tarjoilijan tai kotiapulaisen töistä rikkaissa länsimaissa. Heidän unelmansa kuitenkin murskautuvat: hyväuskoiset tytöt joutuvat järjestäytyneen seksibisneksen vangeiksi. Kauniita tyttöjä myös kidnapataan seksiorjiksi länsimaisiin bordelleihin.

"Ihmiskaupalle voi yrittää keksiä miellyttävämpiä nimiä, mutta oikeasti kysymys on raiskaamisesta. Jokainen seksikauppaan osallistunut henkilö syyllistyy raiskaukseen. Viivyttelevät viranomaiset tulisi tuomita avunannosta", Malarek sanoo.

"Suomikaan ei ole hoitanut asioitaan mallikelpoisesti. Täällä koko seksibisnes on venäläisen ja virolaisen järjestäytyneen rikollisuuden hallussa. Suomalaiset miehet käyvät rietastelemassa myös ulkomailla seksilomillaan, jopa 10–vuotiaiden tyttöjen kanssa, eikä heitä ole tuotu teoistaan vastuuseen."

Suomalaisen ihmiskaupan laajuudesta ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Joidenkin tutkimusten mukaan 90 prosenttia maassa työskentelevistä prostituoiduista on ulkomaisia. Helsingissä työskentelee 400–600 ulkomaalaista prostituoitua.

Suomessa ulkoministeriö valmistelee tällä hetkellä kansallista toimintaohjelmaa ihmiskaupan ehkäisemiseksi. Amnesty International on laatinut suositukset, joissa korostetaan ihmiskaupan uhriksi joutuneiden oikeuksia.

Amnestyn suositusten mukaan:
– Poliisin tulisi tarjota säilöön ottamilleen henkilöille kirjallista tietoa heidän oikeuksistaan. Tieto tulee antaa kielellä, jota säilöön otetut ymmärtävät.
– Sisäasiainministeriön on varmistettava, että viranomaiset tulkitsevat lakeja ihmisoikeusmyönteisesti.
– Ihmiskaupan uhreille tulee taata mahdollisuus osallistua todistajansuojeluohjelmiin ja oikeus turvapaikkaan väkivallan ja kuoleman uhan perusteella.
– Uhrille myönnettävän harkinta- ja toipumisajan tulisi olla tarpeeksi pitkä, kuitenkin vähintään kolme kuukautta.
–Ihmiskaupan uhrien suojelun ja avun tarve sekä tarvittavat konkreettiset toimenpiteet on kartoitettava.